Aksaa!

Agilityviikonloppu takana! Perjantaina Rossin kanssa treenasin haltuunottoa. Muutaman esteen väkerryksiä, joista palkka kädestä, kun tulee haltuun. Tämä oli koiralta jotenkin unohtunut astutusreissulla, vissiin taas itseluottamus vähän kasvoi :D Iralla illalla vielä hyppytreenit àla Marjo Heino. Marjo siis on Vappu Alatalon hyppykouluttajaoppilas ja me ollaan Iran kanssa yksi Marjon projektikoirista. Tehtiin kasvavaa sarjaa ja etäisyyden arviointia, molemmat meni Irkkulilta hyvin :)
Lauantaina sitten Rossin kanssa ATT:n kisoihin, joissa 3 starttia. Eka rata lopetettiin esteelle 6, koska tuli rima alas. Toisella radalla Ross lähti lapasesta esteellä 5, josta hyl, jatkoin kuitenkin ja este 9 oli keinu josta koira otti elämänsä ensimmäisen lentokeinun, tämä uusiksi ja kävellen pois. Nyt olin jo aika epätoivoinen, koiran vire ihan jossain sfääreissä. Tämä harmitti, koska oma valmistautuminen oli kerrankin ihan viimisen päälle... Kolmannelle radalle kokosin itseeni sellaisen raivon ja heti meni paremmin. Yksi rima alas ja kontaktit HITAAT! Puomilla seisoi 20cm maasta vaikka kuinka kauan ja mä tyhmä vapautin silti. Olis pitänyt ottaa uusiksi, mutta nollan kiilto silmissä en ottanut ja sitten tulikin vähän ajan päästä rima alas. Toisiksi viimeinen este oli A, jonne jäi taas kyykkimään 20cm maasta... Liikuin maaliin ja odotin, että laskeutuu alas ja kun vihdoin tuli alas, niin vapautin. PRKL! Nämä oli jo niin hyvät. tosin huomasin treeneissäkin pe, että kaikki ei ole nyt niin kuin oli ennen astutuslomaa... Nousi vissiin kusi hattuun tai jotain.
Lauantaina sitten Something Like Agilitypäivä Purina Centerillä Jaakon kouluttaessa. Ja nyt poistui agimasennus :) Jaakko on niin vaativa, että usein mulla on jäänyt sieltä huono mieli, kun mikään ei mukamas onnistu, mutta nyt saatiin hurjasti kehujakin meidän edistymisestä. Lähinnä siis siitä, että koira tekee nyt mun kanssa eikä vaan paina menemään. Selvästi haltuunottotreenit tuottaa tulosta. Jaakko sanoi, että kiihkeähän se on kuin mikäkin ja nopea, mutta nyt on yhteistyö mennyt huiman harppauksen eteenpäin ja mun ohjaus on luontevampaa. Selvittiin hirmu vaikeista kohdistakin ihan heittämällä ja lähinnä saatiin keskittyä meille toimivimpien ohjausten etsimiseen, eli esim niiston tilalle ennemmin sylivekki jos vaan mahdollista.
Markus oli Iran kanssa myös ja he saivat Jaakon koulutuksesta irti todella paljon! Markus oli ihan intona :) He tekivät samaa rataa, samalla opetellen vaihtoehtoisia ohjauksia ja siellä tulikin paljon uutta Markukselle.